{"id":5437,"date":"2019-01-25T08:33:51","date_gmt":"2019-01-25T06:33:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.taiteoy.fi\/?p=5437"},"modified":"2019-05-02T13:35:05","modified_gmt":"2019-05-02T11:35:05","slug":"lahdossa-muutosmatkalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/?p=5437","title":{"rendered":"OLETTEKO L\u00c4HD\u00d6SS\u00c4 MUUTOSMATKALLE?"},"content":{"rendered":"\n<p>Tyypillisesti\norganisaation muutosprosessi k\u00e4ynnistyy pohtimalla keinoja tunnistetun ongelman\nratkaisemiseksi tai tavoiteltavien lopputulosten m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4.\nK\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden oppeja soveltaen suunnitellaan muutosprosessin eri\nvaiheissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t ja l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n toteuttamaan muutosta yleens\u00e4\norganisaatiohierarkian mukaan johdosta l\u00e4hiesimiesten kautta ty\u00f6tekij\u00e4joukkoon.\nT\u00e4llainen suunniteltu muutos on p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tavaraa silloin, kun tilanteessa\nvallitsevat syy-seuraus-suhteet tunnetaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Moni meist\u00e4\njoutuu kuitenkin t\u00e4llaisen muutoskuvauksen kohdalla puistelemaan p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, \u201dei\nse vain toimi noin\u201d. Toinen vallitseva n\u00e4k\u00f6kulma muutokseen juontuu\nkonstruktiivisesta ajattelusta, jossa ihmisten v\u00e4liset keskustelut ja\nsosiaalinen sopiminen luovat, s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t ja uudelleenmuovaavat todellisuutta\nuusiksi joka hetki. Toimimme jokainen oman kokemuksiin pohjautuvan ymm\u00e4rryksen\nkautta, mink\u00e4 vuoksi vuorovaikutusten tuloksia on vaikea ennustaa, eik\u00e4\nsyy-seuraus-suhteita ennalta tunneta. N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista muutoksen\ntavoiteltavaa lopputulosta ei voida ennalta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 on\nt\u00e4ll\u00f6in pyrki\u00e4 hahmottelemaan muutoksen tarkoitus, kokeilla ja oppia uutta\nmuutosmatkalla ja vahvistaa sit\u00e4, mink\u00e4 huomataan toimivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.\nOlennaista on meneill\u00e4\u00e4n olevan organisationaalisen keskustelun muuttaminen,\nkoska t\u00e4ll\u00f6in muutetaan yhdess\u00e4 rakennettua todellisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava Marshakin ja Bushen vapaasti suomentamani taulukko kiteytt\u00e4\u00e4 muutosty\u00f6n eroja:<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"945\" height=\"393\" src=\"http:\/\/www.taiteoy.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/suunniteltu_ja_generatiivinen_muutos.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-5438\" srcset=\"https:\/\/www.taiteoy.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/suunniteltu_ja_generatiivinen_muutos.jpg 945w, https:\/\/www.taiteoy.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/suunniteltu_ja_generatiivinen_muutos-300x125.jpg 300w, https:\/\/www.taiteoy.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/01\/suunniteltu_ja_generatiivinen_muutos-768x319.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 945px) 100vw, 945px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Organisaatioita\nkehitt\u00e4ess\u00e4 molemman kaltaiselle muutosty\u00f6lle on paikkansa. Tied\u00e4ttek\u00f6\nmillaiselle muutosmatkalle haluatte l\u00e4hte\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja: Krista Mikkonen, Toimitusjohtaja Taite Organisaatiokonsultointi Oy<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Hy\u00f6dynt\u00e4en: Robert J. Marshak &amp; Gervase R. Bushe 2018: Planned and Generative Change in Organization Development<\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tyypillisesti organisaation muutosprosessi k\u00e4ynnistyy pohtimalla keinoja tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi tai tavoiteltavien lopputulosten m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4. K\u00e4ytt\u00e4ytymistieteiden oppeja soveltaen suunnitellaan muutosprosessin eri vaiheissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t ja l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n toteuttamaan muutosta yleens\u00e4 organisaatiohierarkian mukaan johdosta l\u00e4hiesimiesten kautta ty\u00f6tekij\u00e4joukkoon. T\u00e4llainen suunniteltu muutos on p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tavaraa silloin, kun tilanteessa vallitsevat syy-seuraus-suhteet tunnetaan. Moni meist\u00e4 joutuu kuitenkin t\u00e4llaisen muutoskuvauksen kohdalla puistelemaan p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, \u201dei [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5456,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-5437","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5437","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=5437"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5437\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5455,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/5437\/revisions\/5455"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/5456"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=5437"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=5437"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.taiteoy.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=5437"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}